Kesäloman kolmas viikko siis pyörähti käyntiin, ja nyt olis napsuteltu kesäkuun menorumbat loppuun tältä erää. Koulut kun loppui, ajettiin heti Lahteen neljän muksun kera. Kaksi jäi viikoksi Lahteen, ja me loput kävimme ystävällä yökylissä ja nuorin pääsi kastamaan talviturkkinsa Lahdessa boksereissaan, koska eihän fiksulle äidille tullut mieleen uimisen mahdollisuus... Sinne vain....innostin molempia poikia menemään veteen ihan boksereissaan, koska mitä välii?? Toinen tyytyi vaan uittamaan jalkojaan ja ihmettelemään joutsenta, joka tuli siihen ihan tykö rantakiville, missä istuskelin. Aikamoinen lintu kyllä, vähän pelottavakin kun en tiennyt miten ne yleensä suhtautuu ihmisiin. 

Siitä viikon päästä ajelimme Hyvinkäälle kummipojan pikkusiskon ristiäisiin. Meinasi iskeä mulle vaatehepuli, minullahan ei tunnetusti ole juhlavaatteita koska no, en ole edustusmateriaalia ollut koskaan ;) Raapaisin sitten sen verhomekon päälleni, sellaisen valkoisen vanhanaikaisen verhon näköisestä kankaasta kyhätyn luomuksen, jonka viime kesänä KappAhlin aletangosta nappasin mukaan, sovittamatta tottakai. Sitä pidin Ipanan kevätjuhlissa ja koululaisten keväjuhlassa, ja se mekko päällä meistä murun kanssa otettiin suloisia yhteiskuvia,kihlajaiskuvia, vaikkei kuvan ottajakaan vielä tiennyt että se tapahtuu vasta seuraavana päivänä :D 

Viikko näistä ristiäisistä oli sitten seuraavat ristiäiset :) ja sain uuden kummitytön. Nyt pidemmällä Kotkassa saakka, joten päätin yhdistää pari kärpästä yhteen iskuun, ja kyselin turvapaikka Loviisasta ystävän luota. Heille sopi,vaikka siellä sitten puolestaan juhlittiin rippijuhlia :D Samalle reissulle ympättiin vielä pari murun perhepiirin käyntiä, joista vallankin toisesta jäi ihana fiilis,ja tunne vaan lisää, että näin näiden kaikkien juttujen kuuluukin mennä. 

Eilen kun tulimme kotiin, iski reissuväsymys. Saimme onneksi ruuan tehtyä,ja sitten olikin aika nakkaa hanskat nurkkaan. Korista väsymystä aurinkotuolissa tai kuorsata päikkärit pedissä. Mennä ajoissa nukkumaan ja nukkua paahteisessa huushollissa levottomasti, toki onnellisena omassa sängyssä.Kaikenlisäksi mulla on nyt päivät sekaisin,koska muru ollut mukana, ja eihän hänen pitäisi olla reissussa jos olisi työpäivä, joten sunnuntaita elin eilen, ja tänään on tietenkin maanantai.

Viime viikolla muru ihmetteli, enkö ole kirjoittanut, koko kesäkuussa mitään? No niin siinä on käynyt, semmoista haipakkaa ollut tämä loman alku,ja toisaalta loma ollut myös sen suhteen aika rikkonaista, koska lapset ovat olleet siellä täällä tuolla, eikä meillä ole oikeasti yhtään mitään lomasuunnitelmia. Menemme varmaan sinne minne nenä näyttää, joten mitäs laitetaan? Olisko joku varaamassa meitä jonnekin suuntaan???? :D No Miljoonativoliin mentävä,se on sellainen kesän perusjuttu, että siellä käydään ja Keskisellä "säästämässä",vaikken oikeasti sieltä välttämättä edes osta mitään. Tulee vähän semmoisesta ylitarjonnasta kieltoreaktio päälle,etten halua mitään. Tosin mekkoja tarvisin, kaikenmaailman häihin ;) Espoonsuuntaan olen luvannut pyrähtää, Lahteen tietenkin, mitä muuta...Lappiin haluisin, mutta en jaksa millään rämällä farmariautolla lähteä reissuun,koska jos ihmiset mahtuisi kyytiin, niin ne reissukamat... Viime kesänä oli mökki Pohjanmaalta viikoksi, sillekin reissulle piti lainata suksiboxi katolle. 

Olisihan tässä kaikkia jänniä juttuja ollut tapetilla, mutta jotkin asiat ovat semmoisia hys-hys- juttuja, että jutellaan sitten kun ne ovat julkistamisvalmiudessa. Myöskin tuolla minulle rakkaalla toisella elämäntasolla on ollut mielenkiintoisia tapahtumia, joita olen pyöritellyt ja fiilistellyt omassa mielessä, hymyillyt ja naureskellut juttuja, mutten ole voinut kertoa edes murulle, koska niiden asioiden kuuleminen vaatii tiettyä ymmärryksen tasoa ettei ne kuulosta vain sekopäisen mielenterveyspotilaan jorinoille,harhoille tai jotain sellaisia nimiä voisi tämä näkyvä maailma niile antaa. Sitä en halua,ja siksi valikoin ne ketkä ymmärtää tätä tasoa elämästä, joille voi kertoa ja hämmästellä, voiko se tosiaan olla näin ;) Niin että pinnan alla poreilee paljonkin, mutta ihan kaikesta ei voi puhua. Monista henkimaailman ilmiöistä tietenkin kirjoitan ja puhun ihan avoimesti ja yleisesti, koska se on minun yksi merkitykseni täällä maailmassa tähän aikaan. Harmillisen vähän on ollut vain aikaa roikkua henkimaailman "linjoilla", mutta he ovat onneksi hyvin napakoita siinä vaiheessa kun he haluavat viestinsä läpi kuten viimeksikin kesken autolla ajamisen,tuolla kaupungin reinamilla,kotimatkalla. Sain kivan tietoiskun jota sai hieman jopa hihitellä.Tietenkin minulle on helppo tuodakin viestiä, pääni on avoin kuin taivas. 

Toivon että saan jonkinlaisen ryhdin kuitenkin tähän kesään. Suunnitelmia on, mutta ilmiselvästi niiden ei ole aika vielä toteutua koskapa fiilis niin tahmea, eikä mitään meinaa saada tehtyä,vaikka kuinka suunnitellaan. Pitää kunnioittaa näitä hentoisia viestejä ajoituksesta.Kun aika on oikea, kaikki loksahtelee paikoilleen liki itsestään. 

Minä jos kuka sen tiedän!!!! Ei tarvi kuin katsoa minun 2018 vuotta alkuun,kelata sitä tammikuusta alkaen päivä kerrallaan, loksauttaa suut auki, hämmästellä,kauhistua,pidättää hengitystä, tuntea väreitä ja jännitystä, huokaista helpotuksesta ja hymyillä. Kaikki meni juuri kuin niiden pitikin. 

Kiitos! Nyt lopetan tämän tähän ja toivon palaavani hiukan nopeammin eetteriin,ja antaa ajatustenvirran leijaille astetta keveämmin. Ootteko valmiina???? 

Tässäpä teillekin pieni pissat housuun-setti, etihä siekii juhannusnimesi :D 

 

FB_IMG_1529073254079.jpg