vaikka aurinko paistaakin.

Ihan viittä vaille päätöstä on tämä kouluvuosi. Kevätlukukausi on kohta kulunut täällä uusissa/vanhoissa maisemissa,ja jotenkin yksi vaihe taas tulee välietappiinsa.Olemme olleet jo kevään Tampereella,vau!Jännää. Taas ajatukset kieppuvat takaisin niihin hetkiin, kun muutto takaisin varmistui. Miten hykerryttävän hassua ajatella, että silloin luulin vielä,että me "vaan" muutetaan,mutta sitä en tiennyt kuinka täysin koko elämä muuttuu. Juuri tämä ajatus tässä kuviossa on niin huikea, koskaan ei tiedä mitä nurkan takana odottaa, kunhan vain laittaa sen muutoksen käyntiin.

Viisi kuukautta Tampereella tuli siis tuossa viikko sitten jo täyteen. Viidessä kuukaudessa olemme kovasti jo tukevoittaneet jalustaamme täällä rakentelemalla kotia enemmän ja enemmän meidän tarpeisiin sopivaksi,puuhasteltu pihaa kivaan kuosiin jne. Lapsia vaivaa nyt ensimäistä kertaa huoli,jonka myös ääneen sanovat. Eihän me vaan taas kohta muuteta. Emme muuta! Nyt on vähintäänkin kuusivuotissuunnitelma tehty, johon optiona pari lisävuottakin. Laskelmat on tehty sitä peilaten, että siinä vaiheessa kun kotona on enää kaksi lasta, voimme joko asua tässä,taikka katsoa huonetta pienempää asuntoa. Ei voi tietää niin monen vuoden päähän asioita kylläkään, voihan tässä tulla muuttuja X mukaan, josta kukaan ei vielä mitään tiedä. 

Lauantaina lapset hakevat todistuksensa, ja siitä sitten saman tien hilpaisemme Lahteen. On tavallaan hauskaa, että Lahti sittenkin "jäi minuun" ,vaikka vain pyörähdimme siellä. Tuli ystäviä minulle ja lapsille,ja nyt olemme sidoksissa sinnekin. Ne on sellaisia sydämiä kartalla, mitä syntyy kun tapaa merkittäviä ihmisiä ja syntyy rakkautta ystävien kesken. 

Seuraavat kolme viikonloppua onkin meillä reissuamista, sen varmaan juuri ja juuri jaksaa,ja sitten saakin kellahtaa viettämään juhannusta, joka on kuulema terassin rakennuksen luvattu aika ;) Saas nähdä saadaanko siiheksi haettua materiaalit, rakentaja-nakuttelija kuulema löytyy sitten. Mutta juhannus on vielä niin kaukana, To Do- listassa on niin monta juttua ennen sitä...ja kalenterin käytöstä ei pääse irti edes kesällä. 

Vaikka minulla ei olekaan kesälomaa, koska lomailen-siis olen töissä- koko ajan, niin silti kesäloma lataa ihan erilaisen fiiliksen elämään. Tietää, ettei tarvitse ainakaan sitä koulun läksy-paperi-huolehtiminen-allekirjoitus-mitäseuraavaksitapahtuu- rumbaa pariin kuukauteen. Kuulostaa todellakin lomalle :) Pitää vain asennoitua erilaiseen hässäkkään kotona,ja orientoitua huolehtimaan lounasta pöytään joka päivä. Rakas puurtaa töissä koko kesän ilman lomaa, joten turhaan minä valitan, enkä kyllä valitakkaan.

Nyt en tähän hätään taaskaan,tietenkään, löytänyt sitä artikkelia, jossa puhuttiin ajan jakamisesta sopivassa suhteessa työhön,lepoon ja virkistykseen. Työajaksi laskettiin myös kotityöt, jotka siis minun pääasiallinen työ onkin. Harmi etten oikein koskaan muista laittaa talteen tällaisia kiinnostavia juttuja, jotta niihin voisi palata myöhemmin. Usein tallennan Facebookissa linkkeinä asioita, niin että ne löytyvät sieltä, mutta muilta sivustoilta vastaan tulevia juttuja ei oikein osaa tallentaa- paitsi eilen!! Eilen hoksasin hyvän tavan, koskapa laitoin tietokoneellekin Keep-sovelluksen (Google Keep) ,joka on helppokäyttöinen muistiinpanosovellus. Nyt kun koneella on pikakuvake yläreunassa, jolla voi välittömästi tallentaa asioita sovellukseen, olen aivan haltioissani! Toinen tapa on tietenkin kirjanmerkit, mutta itse pidän sitä hankalampana vaihtoehtona. Olen siis todella tyytyväinen, että Keep toimii myös näin koneella, ei vain luoda omia muistiinpanoja, vaan niitä voi tallentaa verkkosivuiltakin. Olen todella haltioissani! On mukava palata johonkin artikkeliin, joka on herättänyt ajatuksia,ja voi sitä hiukan kommentoidakin, mutta hyvä idea menee hukkaan kun en löydä lähdettä. Heikko muistijälki siitä,missä olisin sen artikkelin nähnyt, mutta sieltä se ei löytänyt. Tästedes kyllä löytyy! 

Loppuun vielä kaksi haastetta, joihin itseni asetin:  En leikkauta hiuksiani enää tänä vuonna, tai ainakaan muutoin kuin latvoja,sillä päätin niiden antaa taas kasvaa. Huhtikuun alussa kävin kampaajalla, jolloin malli leikattiin ihan "korviamyöten" eli kaikki lyhyeksi, niska,korvalliset,vain päälle jäi pidempää hiusta. Samalla värjättiin koko pää, joten nyt on kyllä aitiopaikka seurata hiusten kasvunopeutta. Joulukuussa luetaan sitten tulokset :) Toinen haaste on sellainen ikuisuushaaste minulle, eli kohtuullistaa ja jopa keksiä vaihtoehtoja herkuille. Tavoitteena keveämpi olotila kehoon. En ajattele sitä varsinaisesti laihduttamisena, vaan sellaisina muutoksina, joiden kautta kehoni kuormitus kevenee,eikä tuntuisi niin tukkoiselle. Kohtuullinen ruuan syöminen sekä kohtuullinen herkuttelu tuottavat tämän vaikutuksen, joten sitä tässä koetan nyt hioa päässäni tehden suunnitelmaa kuinka toimia. Varsinaisesti en odota mitään,jotta voin olla sitten positiivisesti ilahtunut mikäli jotain tapahtuukin. 

Ja jotta voin vakuutta teidät sanoistani, terveellistä ruuasta jne, niin tässäpä todistusaineistoa eiliseltä Dinneriltä :) Instaa kannattaa myös seurailla, pyrin julkaisemaan siellä kuvia elämänmenosta,ja jaan niitä blogin FB-sivustollekin samalla. 

Screenshot_20180531-094916.jpg

PS. Joko olette nähneet kuvan uusimmasta,viikko sitten nakutetusta tatskasta? Sekin löytyy https://www.instagram.com/mariqueque1